kuulumisia

Hei vain siellä ruudun toisen puolen!
Mitä teille kuuluu? Tää on nyt velvoite, jos luet reumasairaan mutinoita niin kerro kuulumisesi kommenttiboksissa tai sähkärillä, mä haluan tietää miten mun lukijoilla menee. Samalla voitte ehdotella mitä haluatte tietää mun elämästä tai kokemuksista.  :)

Mun elämään kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää. Päivät kuluu pikkuhiljaa eteenpäin, käyn iltakoulua kolmena iltana viikossa ja etsiskelen töitä. Reuma alkoi nostamaan päätään hiukan muutama viikko aikaa kun olkapää alkoi kipuilemaan. Satunnaisesti edelleen öisin kun herään asentoa vaihtamaan niin huomaan, että kylkimakuu on hieman kivulias. Autolla ajaminenkin on välillä kivuliasta kun käsi on suorassa edessäpäin ratissa. Onneksi kipu ei ole valtavaa niin normaali elämä onnistuu kuitenkin.

Ollaan poikaystävän kanssa innostuttu liikkumaan viikonloppuisin. Liekö mitä tuo armeijassaolo meidän molempien pääkopalle tehnyt, poikaystävä kun on vannonut enemmän salitreenin nimeen ja itse olen käynyt 2x viikossa fysioterapialla. Ollaan siis käyty heittämässä frisbeegolffia muutamana lomaviikonloppuna ja ollaan molemmat tykästytty lajiin. Tykätään Haukkavuoren radasta maaston takia: haukkiksessa on eripituiset pururadat lenkkeilyä varten ja talvisin radoilla on ladut. Frisbeegolfrata pitäytyy kilometrin lenkin sisällä ja radan maasto on metsää. Mä en ole mikään luontoihminen mutta olen jotenkin innostunut siitä hieman. Lapsena juostiin ja kiipeiltiin metikössä ja puissa minkä kerittiin, vanhemmiten se on jäänyt.

Joko tää vähänen urheilukärpänen on vaikuttanut asiaan tai sitten karmalla on muuten vain jotain mua vastaan sillä mun oikea polvi on alkanut temppuilemaan. Polvi tuntuu epävakaalta ja aivan kuin siellä lumpio hankaisi vastaan. Saattaa tietty johtua siitäkin, että polvi menee aina suorana yliojennukseen. Aina kun seison se yliojentuu ja kun kävelen se yliojentuu. Polvi on siis paino päällä kipeä. Fyssari on laittanut siihen kinesioteippiä erilaisina kokeiluina ja kinesio antaa mulle varmuutta tehdä normaalisti.

Mulla alkoi myös jokaisen naisen ikuisuusprojekti; laihduttaminen. Painoa on tullut kesän aikana aivan liikaa tähän pieneen kroppaan ja painoindeksien mukaan alan huipomaan lievää ylipainoa. Olen siis lisännyt liikuntaa arkielämääni. Joka päivä yritän käydä ulkona lenkillä tai sitten teen kotona hikijumppaa. Meillä on kotona kaikenmaailman jumppavälineitä, joten välineiden puutokseen ei mun laihduttaminen ainakaan kaadu. Kaatuu enemmänkin ehkä mun syömisiin. Juon kyllä mielelläni vettä, mutta myös vähäiset karamellimäärät uppoavat muhun hyvin. Lauantaisin mulla on mättöpäivä. Silloin saa syödä karkkia, sipsiä tai esmes pullaa (toim, huom. kirjoittaja ei tykkää pullasta) Mutta arkisin saatan syödä suklaavanukkaan tai karkin-pari päivän aikana.  Pienistä virroista syntyy iso joki. No seuraamme etenemistä innolla. :D

Tätä mulle kuuluu, entäs teille? :)

xx Sari