torstai 15. syyskuuta 2016

Akupunktio

  Mulle on vuosia ja vuosia tuputettu akupunktiota. Siis valehtelematta vuosia ja tuputettu. Eri fyssarit on ehdottanu akua moneen kertaan kun on ollut niskahartiaseutu jumissa tai jokin nivel kipeä. Vuosia ja vuosia mä taistelin vastaan ja vastasin aina, että ''unissas pistät'' ''älä unta nää'', ''et pistä'', ''et saa pistää'' jne. Ja tänä vuonna se aika koitti, kun mun piti taipua ja suostua akupunktioon.
Enkä mä olis muuten suostunut, mutta aurinko+helle+hiki+kinesioteipit= erittäin kivulias teippien poisto ja saakelinmoiset ihottumat ja haavaumat olkapäissä. Haavaumat ja ihottumat siis pakottivat mut soittamaan fyssarille ja pyytämään allasterapian siirtoa kuivajumppaan.

  Kuivajumppaan saavuttuani fyssari totesi, että joo ei ole ensimmäiset tuon näköiset olkapäät tänä kesänä. Tulimme lopputulokseen: kivuliaiden haavaumien takia jumppari ei uskaltanut käsitellä harteita enkä mä uskaltanut jumpata hikoilun pelossa, oli akupunktio ainoa vaihtoehto. Jumppari taivutteli ja maanitteli pitkään ja sitten se ihme tapahtui: mä suostuin. Ei muuta kuin paita pois ja plintille makaamaan naama lattiaan.

  Mä olin nähnyt miltä neulat näyttää ja fyssari oli näyttänyt itsellään miten homma toimii. Silti pelkäsin. Odotin kauhunsekaisin tuntein ensimmäisiä neuloja ja kuvittelin, että niitä ei tule kuin muutama ensimmäisen kerran takia. Lopputuloksena oli se, että näytin varmaan neulatyynyltä. 17 neulaa ympäri yläkroppaa. Kuitenkaan neulat ei sattuneet niin paljoa, kuin olin odottanut, mutta ei ne kivuttomiakaan ollut. Pieniä hyttysenpistoja siellä täällä ja paikasta riippuen kamalalta tuntuva muljahdus, joka oli kuitenkin nopeasti ohi. Jotkut neulat jäi kutisemaan tai sattumaan laiton jälkeen, mutta se loppui kun neulaa pyöritti.

  Vaikein osuus oli ehdottomasti paikallaan pysyminen. Jossain kohtaa mun lihakset alkoi jotenkin väsymään ja tuntui, että tärisin ihan hervottomasti ja samalla yrität olla paikallasi, koska liikkuminen sattui. Liikautin vahingossa oikeaa kämmentä, jossa oli etusormen ja peukalon välissä neula ja kipu oli siinä kohtaa jotain sanonkuivaamatonta. Positiivista niissä kivuissa oli kuitenkin se, etteivät ne kestäneet kuin hetken. Sitten koitti se hetki, jota odotin siitä asti, kun neulat alkoivat ihoa lävistämään: neulojen poistaminen. Neulakokemuksen kautta odotin poistamisen sattuvan, mutta toisin kävi. Neulat lähtivät niin kivuttomasti pois, että jäin kieltämättä sanattomaksi. Valehtelematta oli kuitenkin niitäkin neuloja, kun poistaminen tuntui aika ilkeältä, mutta ainakin pääsin niistä eroon.

  Vaikuttiko akupunktio? Vaikutti. Parisen viikkoa sain nauttia kivuttomasta ja notkeahkosta niskahartiaseudusta. Osasinko odottaa sitä? Rehellisesti sanottuna en. En ainakaan niin pitkää vaikutusaikaa. Jatkuuko akun käyttö? Jatkuu. Fysioterapeutti ainakin käyttää kerran rohkeutta hyväkseen ja tuikkii muhun neuloja kun vain tilaisuus sen sallii. Enkä mä pistä enää vastaan, ainakaan paljoa..

xx Sari