Reuma ja parisuhde

Hei taas kaikille!
Viimeisestä kirjoituksesta onkin ehtinyt taas tovi vierähtää, mutta täällä mä olen, ruudun toisella puolella edelleen.

Mua on muutamaan otteeseen pyydetty kirjoittamaan aiheesta reuma ja parisuhde. Aihe on mulle vähän vaikea, koska mä itse en koe reuman olevan mikään este seurustelulle, mutta kyllähän tää sairaus tietynlaisia esteitä tielle tuo..

Itse olen nyt seurustellut pian 8 kuukautta poikaystäväni kanssa ja pieneen aikaan on mahtunut paljon kaikkea. Mulla on ollut leikkaus tässä välissä ja monenlaisia kiputiloja on poikaystävä joutunut mun kautta näkemään. Vaikea sairasloma mun nilkan luudutusleikkauksen jäljiltä oli mulle meidän seurustelun haastavin koettelemus. Kipsin kanssa eläminen ei ollut helppoa ja poikaystävän apu oli mulle suurempi mitä hän voi kuvitellakaan.

Mä olen aina ajatellut, että terveessä parisuhteessa molemmat osapuolet voivat hyvin, kunnioittavat ja tukevat toisiaan. Reuma ei ole koskaan ollut mulle suuri este, joten sitä se ei saa olla mun poikaystävällekään. Satunnaiset ja tulevat leikkaukset ovat suuri haaste tiellä, mutta mä olen aina kokenut ne mun omiksi taisteluikseni. Ortonissa käynnit kasvattavat meitä molempia. Välimatka tekee joskus ihan hyvää ja se auttaa muistamaan, kuinka tärkeä toinen oikeasti on mulle. Reuman takia mä osaan vaatia omaa aikaa ja tilaa, mutta toistaiseksi sitä ei ole tarvinnut vaatia. Mä en väitä meidän suhdetta normaaliksi, mikään ei voi koskaan olla mun kanssa normaalia, mutta jokainen suhde on omanlaisensa ja niin kauan kuin molemmilla on hyvä ja turvallinen olo, on kaikki hyvin.

Tällä hetkellä mulla on kokonainen olo. Poikaystäväni on huomaavainen ja huolehtivainen herrasmies, joka on valmis tekemään mitä vain, jotta mulla olisi hyvä olla. Ja mulla on hyvä olla. Mun on vaikea puhua mun poikaystävän puolesta, mutta kyllä mä uskon, että hänkin on onnelinen. Vaikka me ollaan erilaisia niin meidän välillä on silti jokin käsittämätön side, mikä yhdistää meitä.  Mä en ole katunut päivääkään tähän seikkailuun ryhtymistä ja mä toivon, että tää seikkailu jatkuu pidempään. Mä en anna jonkin näin hyvän ja ihanan asian kaatua mun sairauteen.

(kuvat:weheartit.com)

xx Sartsa